keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Ruusut on aina ruusuja!

 Ah, aina niin ihana juhannusruusukin kukkii. Eipä tästä oikein muuta sanottavaa :)



Leikatuissa teresanruusuissa ensimmäinen kukka. Aika pieni, mutta ehkä se siitä vielä elpyy :)
Niin, elikkä toiseen jäi muutama vanha verso. Ei uusissa versoissa ole vielä kukkia, ehkä loppukesällä voi kuitenkin olla kun kukkii saman vuoden versoilla.

Hehkuvaa oranssia.



Idänunikot loistaa niin, että silmiin koskee :)

Kurjenmiekat miellyttää.

 Kurjenmiekat ovat myös niitä joista tykkään. Tässä tarhakurjenmiekka 'Red Zinger'
Näyttää eri valossa eriväriseltä. Päivällä kuvattuna paljon punaisempi.
 
 Siperiankurjenhmiekat eivät kuki ihan entiseen malliin, valkoiset eivät ollenkaan. Voi olla osa syynä talvi ja suurempana syynä taitaa olla jakamisen tarve. Tänä syksynä se on saatava aikaan. Piti jo viime syksynä...


Pientä kivaa.

 Torniosta tuotuja metsäkurjenpolvia.

 Unelmatädykettä vihreälehtisenä ja takana variegata.

 Haltijankukka melkein heitti henkensä talvella. Toinen heittikin.

 Valkohanhikki näyttää olevan aika talvenkestävä.

Punalehtiruusu kasvaa ihan silmissä kun laitoin sen matalaksi. Maanpäälliset osat paleltui molemmista punalehtiruusuista. Neilikkaruusussa ei ole mitään elämän merkkiä. Pienet pensasruusut ovat sen sijaan alkaneet versoa kuka enemmän ja kuka vähemmän.

Vähäiset akileijat.


 Japaninakileijoja on muutamia siellä täällä, joskus ne oli nätisti kaikki vierekkäin. Näissä oli myös valkoisia, mutta niitä ei ole enää ollut muutamaan vuoteen.



 Kaikenlaisia ihmeellisiä muunnoksia näistä on tullut.

 Näille oli joskus jokin nimikin, mutta ei ole tullut talletettua sitä. Nämä ovat pysyneet useamman vuoden muuttumattomina.



Pitäis varmaan antaa siementää enemmän kun kohta kaikki on kadonneet.